Kun ensimmäistä kertaa selailee käsikirjoitusta, haluaa
todennäköisesti
heti ja niin monen muun tavoin olla Athos:
ensimmäinen näytelmän kolmesta soturista ja kaupungin
terävin miekkailija.
Hänellä on myös ilmeisen
salaperäinen yhteinen menneisyys näytelmän konnan kanssa.
Tämä kapteenin
luottomies on vanhin
muskettisotureista, ja osoittautuu isähahmoksi muille. Hänen
taipumuksensa
paneutua asioihin on
esimerkillistä. Dumas kuvaa hahmon jalon salamyhkäisenä, ja
toisinaan
hukuttaa arvon kreivin viiniin.
Mutta hyvä mies, kiirettä tulee pitämään niiden kardinaalin
joukkojen
kanssa! Niitä on joka suunnalla.
Nyt ei päästä taistelematta! Vuorosanojen määrää,
vasenkätisyyden
miekkailuun tuomaa lisähaastetta
sekä kesän olosuhteita tulee uhmata, jos mielii selvitä
kohteliaisiin
kumarruksiin. Niin ja
kuolemattomasta rakkaudesta esitän vahvan epäilyni.
Saatanpa silti mielenkiinnosta hyväksyä haasteenne, sillä
joskus arpa
lankeaa kuin luonnostaan. Silloin
tulee vastausten kuulua: Kyllä herra kapteeni ja
Kiitos etukäteen.
Saattaa ylimpien mielijohteiden
toteuttaminen tuoda mainettakin ja kunniaa. Teidän
korkeutenne, meihin
voitte luottaa! Tässä ja aina.
Kahta päivääkään ei ole kulunut edellisestä tappelusta.
Viimeisten
kohtausten ollessa jo käsillä on ilo
saada kiittää kaikkia mukana olleita. Kerran näytämme vielä:
meitä vastaan
et pärjää edes musketilla.
Kaikki tai ei mitään. Voittaja saa kaiken. Ensi viikolla
jätämme väliin.
PALVELUKSESSANNE Athos
Jukka Saarela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti